sunnuntai 30. lokakuuta 2011

Kaikki on turhaa

Kaikki on turhaa



Maailma odottaa, sua sille itseäsi jakamaan, mut elät vain elämässäni, et tiedä mistään muustakaan. Kasvomaalia, joka selvän teki sodista, teki selvää urastasi, et pärjää ilman työtäsi.

Minne sä meet ja mitä sä teet ja kaikki mitä ajattelet se on turhaa, kaikki on turhaa, pelkästään turhaa, kaikki on turhaa.

Vaikka menisitkin pelaamaan, saisit kaiken itsellesi vaan, ei sitä kukaan katsoisi, joutuisit suoraan palaamaan. Kerran eläisin, tämän hengityskoneen repäisisin, mut tuuli veis mut jälleen pois, en tulisi takas milloinkaan.


Minne sä meet ja mitä sä teet ja kaikki mitä ajattelet se on turhaa, kaikki on turhaa, pelkästään turhaa, kaikki on turhaa.

At the end

and at the end
you wonder
what went wrong
if you would`ve given that one glance
that one poke
that one glimmer of a smile
everything would be alright?

tiistai 25. lokakuuta 2011

Virhe

Elit jossain ihan muualla,
toisten ihmisten päiväunissa,
maailman laidoilla,
erilaisilla radoilla.

Kun muut keskittyivät röökiin ja viinaan,
pidit hauskaa lukemalla itsesi uneen,
ja nauramalla naapurin Kaisalle,
vaikka olitkin hän itse.

Nyt aika on jättänyt sinut,
mutta ei hätää,
ethän sinä sitä tarvitse.

torstai 20. lokakuuta 2011

Kaksi maailmaa

Olen jakautunut kahteen maailmaan.
Toinen on omani ja toinen se mitä esitän.
Olen haavoittunut ja samalla vahva,
ystävä ja samalla vihollinen,
täysin hullu ja viisas,
vihattava ja rakastettava.

Sydämeni on täynnä vihaa,
kaikkia normaaleja tyyppejä kohtaan
Niitä tyyppejä joilla on kaikki:
rahaa, naisia ja viinaa.
Samalla kuitenkin ystävystyn heidän kanssaan ja tarjoan heille viskipaukun.

Olen kyllästynyt jakautumiseen.
Haluan elää niinkuin toisetkin,
rakastaa ja tulla rakastetuksi.
Aina kun kuitenkin teen näin,
niin joku menee pieleen,
kuin kohtalon oikusta.

Ehkä ylhäällä on jumala,
joka ei ole kiinnostunut tällaisesta rentusta.
Hän tekee kaikkensa saadakseen minut kuolemaan helpolla.
Mutta en ole niin helposti tapettava.

Haluan vain elää rauhassa,
tehdä sitä mitä haluan,
ja olla oma itseni.
Eikö se riitä?

Olen jakautunut,
ehkä se on niin,
ehkä olen valehteleva paskiainen,
ehkä olen maailman herttaisin mies,
mutta sen tiedän,
olen elossa.
Se riittää.